Eka kuukausi jo ohitte. Aika on kulunu kyllä nii nopeesti etten mä edes käsitä sitä kunnolla.
Tuntuu että just ja just pari viikkoo ollu täällä mut se aika onki jo tuplaantunu.
Päätin vastata teille näihin yleisimpiin kysymyksiin mitä multa on pyydetty :)
Päätin vastata teille näihin yleisimpiin kysymyksiin mitä multa on pyydetty :)
Mitä sä oot tehny siellä tän kuukauden aikana? (Kerron vaan jotain)
Villa Regina, kaupunki tunnin ajomatkan päässä, keskellä ei mitään. Takapenkillä 4 ihmistä ja jostain välistä yrität nähdä jotain ja saada hyvän asennon. Maisemana pelkkiä hedelmäistutuksia ja kuivaa, karua autiomaata. Nautin silti läheisestä tunnelmasta ja matka suju aika nopeesti kuitenki.
Perillä saavuttiin "farmille", jossa oli 2 hevosta ja muutamia kanoja sekä ainaki 5 erilaista koiraa. Vietettiin hostäidin siskon synttäreitä eli syötiin aivan taivaallista lihaa ja juteltiin ja naurettiin monta tuntia.(Eli siis mä kuuntelin jos ja kun en ymmärtäny, mutta paikalla oli onneks muutama jotka osas jonkuverran enkkua nii ei tarvinnu ihan tuppisuuna olla siel)
Peloissaan ratsastin ensimmäistä kertaa hevosella ilman satulaa tai muita varusteita. Koko ajan jännitin koska tipun sieltä, mutta kaikki suju kuitenki onneks hyvin. Ratsastaminen oli niin siistiä ja uutta mulle et voisin kokeilla sitä toistekkin!
Myöhemmin illalla käytiin Patagonian isoimmalla joella, jossa oli ihan hulluna grillauspaikkoja ja pelikenttiä. (Ja leirintäalue jos halus jäädä yöks)
Sieltä suuntasinki tapaamaan mun vaihtarikaveria Olivea Norjasta ja paluu matkalla nukahdin hostmummon kainaloon omassa kainalossa mun hostpikkusiskoni.
Las grutas. Ensin 5h ajomatkaa las grutakselle, seuraavana päivänä 2x 4h matka Puerto Pirámidesiin ja maanantaina 5h Cipollettiin paluu takasin. Puerto Pirámidessa syötiin hienossa ravintolassa ja oltiin muutama tunti kylmässä tuulessa keskellä merta tähystelemässä valaita, ai että mä nautin siitä! Lähtisin koska vaan kattoon valaita uudellee!
Alunperin oli suunnitelmissa mennä kattoon samalla matkalla pingviinejä, mutta ne vaihtuki sitte merileijoniin pitkien ajomatkojen ja ajanpuutteen takia. Ei merileijonat mikään huono juttu ollu nähä, naurettiin vaan kuinka hauskoja ne oli taistelessa keskenää ja tönien toisiaan kallionreunalta mereen. Matkalla hostperhe lupas tulla näyttään mulle pingviinejä joku toinen kerta ja kaiken lisäks törmättiin melkein tielle eksyneihin laamoihin.
Käytiin myös rotareiden kanssa lahjottamassa käytettyjä vaatteita köyhille (slummialueil asuville).
Muuten mä oon aikalailla chillaillu täällä ja tutustunu kaupunkiin enemmän.
Miten sun koulu? Ootko saanu kavereita?
Haha "koulu". Tää eroo niin mun opiskelusta Suomessa. Tunneilla oppilaat ei oo juuri koskaan hiljaa ja nää ihmiset oikeesti huutaa täällä. Ei, täällä ei oo rauhallista ja pääkipu on ihan yleistä tässä huudon keskellä. Mun ei espanjaa ymmärtämättömänä tarvii tehää mitään tunneilla ja aikaa kulutan piirtelemällä, pelaamalla numeropeliä ja kuuntelemalla. Läksyjäkään mun ei juuri tarvii tehä ku en vielä ymmärrä. (Paitsi enkku ja filosofiasta sain mut ne jää todennäkösesti tekemättä) Yhen ainoon kokeen oon tehny ja senki omasta tahdosta. (Koska matikka ja halusin vaan tietää paljo saan)
Kavereita oon saanu mun luokalta tosi paljon. Ei vielä mitään bestfriend kuitenkaan, mutta kokoajan tutustutaan paremmin mitä enemmän opin puhuun. Aika monilla synttäreillä, pitsalla ja jätskillä oon käyny kavereitten kanssa.
Täällä on vähä ongelmana olla poikien kanssa hirveesti tekemisissä vielä, koska muuten tytöt helposti hylkää sut. Joten oon päättäny liikkua aluks näiden uusien kaverityttöjen kanssa ja ehkä sit tutustua poikiin enemmän.
Täällä on vähä ongelmana olla poikien kanssa hirveesti tekemisissä vielä, koska muuten tytöt helposti hylkää sut. Joten oon päättäny liikkua aluks näiden uusien kaverityttöjen kanssa ja ehkä sit tutustua poikiin enemmän.
Onko mulla ollu koti-ikävä?
Joo.., koti-ikävä on ollu kova heti alusta alkaen ja se vaan kasvaa kokoajan. Mulle sanottiin että se helpottais, mutta ei kyllä helpota. Kaipaan niin monia asioita ja ihmisiä kotisuomesta.
Mutta joka tapauksessa mä en oo tulossa täältä vielä takas. Vaikka mulla on ikävä suomeen, nii tää pikkuhiljaa alkaa tuntuun enemmän ja enemmän kodilta. Mä jaksan kyllä olla täällä, koska mä tykkään tutustua näihin uusiin asioihin ja vaikka joskus ois vaikeeta, nii se menee kyllä ohi.
Oon oppinu arvostaan täällä tosipaljon eri asioita Suomesta. (esim. kouluruoka, talojen siisteys ja lämmitys)
Aina ku täällä oppiin jotain uutta, oikeesti pieniäki asioita nii ne tuntuu itelle paljo isommilta. Opit sanoon uuden sanan, joku ihminen saa sut hyvälle tuulelle, ymmärrät mitä sulle puhutaa, joku tulee jutteleen sulle yms.. Se tekee helpommaks elämisen täällä ja pystyn nauttii koko ajan enemmän ja enemmän täällä olemisesta.
Mulla on edessä vielä monta seikkailua, paljon hienoja asioita kokematta ja näkemättä tällä puolen maailmaa!
Oon oppinu arvostaan täällä tosipaljon eri asioita Suomesta. (esim. kouluruoka, talojen siisteys ja lämmitys)
Aina ku täällä oppiin jotain uutta, oikeesti pieniäki asioita nii ne tuntuu itelle paljo isommilta. Opit sanoon uuden sanan, joku ihminen saa sut hyvälle tuulelle, ymmärrät mitä sulle puhutaa, joku tulee jutteleen sulle yms.. Se tekee helpommaks elämisen täällä ja pystyn nauttii koko ajan enemmän ja enemmän täällä olemisesta.
Mulla on edessä vielä monta seikkailua, paljon hienoja asioita kokematta ja näkemättä tällä puolen maailmaa!
~ Säde